Kävin jokunen viikko sitten äänimaljarentoutuksessa. Tämä minulle entuudestaan tuntematon hoitomuoto lupasi kehon ja mielen kokonaisvaltaista rentoutusta. Odotukset olivat kovat, sillä takana oli useamman yön pätkä rikkonaista yöunta ja väsymys alkoi jo tuntua jaksamisessa. Hoidon alussa lupailtiin, että tämän jälkeen olo on rentoutunut ja virkistynyt, seuraavana yönä nukuttaa, ja että vaikutus kestää jopa viikon. Sitä juuri tarvitsin, unta!

Vajaan tunnin kestäneen rentoutustuokion aikana kuulimme erilaisten kongien ääntä lattialla, hämärässä huoneessa vällyn alla maaten. Äänimaljojen värähtely on se vaikuttava juttu, vaikka toki jo äänetkin olivat rauhoittavia. Suoraan töistä tulleena ajatus meinasi karkailla kesken jääneisiin tehtäviin, ja välillä tuli kylmä, mutta muuten kokemus oli miellyttävä. 

Liekö sattumaa vai ei, mutta nukuin seuraavana yönä kuin tukki, ja sitä jatkui melkein viikon verran. Tarvitsisin tällaisen hoidon kerran viikkoon. 

Uni tai oikeastaan sen vähyys on ollut viime aikoina mielen päällä. Olen taas alkanut heräilemään yhä aikaisemmin. Toki menen hyvissä ajoin nukkumaan, sekin saattaa olla syynä siihen, ettei unta riitä aamuun asti. Unen laatu on mietityttänyt myös. Heräilen vähän väliä, enkä välttämättä saa enää unen päästä kiinni. Stressiäkin voi olla, töissä on kiirettä.

Minulla todettiin taannoin lievä uniapnea, ja olen elätellyt toivoa, josko se olisi cushingin aiheuttama ja poistunutkin sen myötä. Puolison mielestä yöuneni on parantunut, kuorsaaminen, hengityskatkokset ja korahtelut ovat vähentyneet. Uniapneakiskon käyttämistä olen ensin vähentänyt ja sittemmin lopettanut kokonaan, koska, no se nyt vaan on ärsyttävä. 

Pyynnöstäni yöpolygrafia tehtiin nyt uudelleen. Sehän tehdään kotona, yön yli kestävällä seurannalla. Kytkin illalla itseeni erilaisia antureita ja rekisteröintilaitteen mittaamaan happisaturaatiota, sykettä ja unihäiriöitä. Laite tunnistaa myös nukkumisasennon ja kuorsaamisen. Varsin simppeli testi, kun on hyvät ohjeet.

Harmikseni tulokset kertoivat, että minulla on edelleen lievä uniapnea. Katkoksia tulee, tosin tällä kertaa ne olivat kestoltaan lyhyempiä kuin edellisessä mittauksessa. Lääkäri kuitenkin suositteli ottamaan kiskon takaisin käyttöön ja kuulostelemaan parin kuukauden ajan, miten se näkyy voinnissa. Harmittava takaisku. Mutta tulipahan nyt varmistettua, että on syy tunkea kammottava kapistus yöksi suuhun. Ja tottuuhan siihen, kun ei anna itselleen vaihtoehtoja. Sitäpaitsi luin, että uniapnea voi aiheuttaa myös unettomuutta, eli jospa kisko antaisi minulle pitkät yöunet takaisin. Ja jos ei, niin ei muuta kuin viikoittain äänimaljoja kuuntelemaan.