Vietimme pääsiäisen koko perheen voimin tuetulla lomalla Vesileppiksessä, Leppäjärvellä. Kuusi päivää kiireetöntä yhdessäoloa, täysihoidolla, kylpylähotellissa, ilman kotitöitä tai arjen kiireitä. Van kylläpä tuli tarpeeseen. 

Lähtiessä lapset kyselivät, mihin ollaan tällä kertaa menossa ja millä perusteilla. Olemme olleet tukilomalla aiemminkin, viimeksi sopeutumisvalmennuksessa kaksi vuotta sitten, kun olin vielä sairaslomalla lisämunuaisten poistoleikkauksen jälkeen. Tuettua lomaa on mahdollista saada joka toinen vuosi, ja niinpä laitoin tälle vuodelle hakemuksen. Loman voi saada taloudellisten, sosiaalisten tai vaikkapa sairauksien perusteella. Oma pitkä diagnoosilistani oli tällä kertaa riittävä perustelu. Lapset olivat (onneksi) sitä mieltä, että sairauteni eivät rajoita heidän elämäänsä, mutta olivat toki iloisia päästessään lomalle sillä varjolla. 

Lomajärjestö oli Maaseudun terveys- ja lomahuolto. Lomaan kuului sopivasti ohjattua toimintaa, johon sai osallistua, mutta se ei ollut välttämätöntä. Hauska miten saman perheen lapset voivatkaan olla luonteiltaan niin erilaisia. Yksi ilmoitti lähtiessä, ettei aio osallistua mihinkään. Toinen ja kolmas tutustuivat mielenkiinnolla ohjelmaan, ja toinen aikoi mennä "jos säkin tuut". Kolmas oli sitä mieltä, että tottakai osallistutaan kaikkeen. Loppuviimein osallistuimme suurimpaan osaan. Teini jättäytyi muutamasta, koska noloo, mutta esikoisen innostus tarttui pikkusisariin ja turha nipottaminen unohtui. Lasten ja nuorten ohjelma oli liikuntapainotteista, mikä sopi meidän lapsille. Sählyä, kaupunkisotaa, seinäkiipeilyä, pallopelejä. Aikuisille oli tarjolla mindfullnessia, vesijumppaa, kehonhuoltoa ja pallohierontaa. Yhdessä päästiin olympialaisiin, keilaamaan, suunnistamaan ja askartelemaankin. Kylpylä ja kuntosali olivat vapaasti käytettävissä koko ajan, eikä nälkää tarvinnut nähdä. Ohjelmaa oli paljon, mutta silti ehdimme viettää lepohetkiä ja tutustua lähialueeseen kävellen. Hotellin lähellä olevassa ostoskeskus Unnukassa oli Iittalan myymälä ja ihastuttava sisustuskauppa. 

Muut lomalle osallistujat olivat yksinhuoltajaperheitä tai suuria perheitä. Hetkittäin tuntui vähän epäreilulta olla mukana, koska varmasti on perheitä, jotka tarvitsevat tukea meitä enemmän. Mehän olemme ihan tavallinen perhe ja selvinneet hyvin tähän asti eteen tulleista vastoinkäymisistä. Ehkä lomille ei ole hakijoita ylenpalttisesti, koska mekin pääsimme. Suosittelen lämpimästi hakemaan lomaa, jos joku vaadituista perusteista täyttyy. 

Lomalla tuli tietysti syötyä hyvin, ja vastapainoksi yritin myös liikkua. No minun liikkuminen nykyään on kovin hidastempoista, mutta koska kotiinlähtöpäivänä joka paikkaa särki ja kolotti, niin kai niistä lyhyistäkin pyrähdyksistä on jotain hyötyä ollut. Harmikseen täytyi taas todeta, että lihasvoimat on kadonneet. Köydenvedossa minua vietiin kuin leppäkeihästä, keilapalloa ei meinannut jaksaa pidellä saatikka heilauttaa, ja perhesuunnistuksessa nuoriso pinkoi sata metriä edellä. Miten tässä noin kävi, pari vuotta sitten juostiin yhtä matkaa. 

Arvokkaita hetkiä nämä, kun päästään koko porukalla nauttimaan hetkestä ja olemaan aidosti läsnä, ilman kiirettä. Nyt on akut ladattu loppukevättä varten. Ja eipä aikaakaan kun ollaan kesässä.