Viimeisiä lomapäiviä viedään, ja väistämättä tulee mietittyä, mitä sitä on lomalla saanut aikaiseksi. Mitään suuria suunnitelmia lomalle ei ollut alunperinkään, koska on kiva fiilistellä ja katsoa päivä kerrallaan, että mitähän tänään tekisi. Siinä on kylläkin se haittapuoli, että jos ei ole etukäteen suunnitellut mitään tekemistä, ei välttämättä saa aikaiseksi mitään. Mutta eikö se ole vähän niinkuin loman tarkoituskin, olla tekemättä mitään. Ihan parasta on ollut päivittäiset lepohetket, ulkona pihakeinussa tai sisällä äänimaljarentoutusta kuunnellen. Ei muuten tarvi kauaa unta houkutella, kun laittaa äänimaljarentoutuksen soimaan. 

Väsymys on ollut valitettavasti tänä kesänä päivittäistä. Lisäksi tuskastelin jo edellisessä postauksessa, että meinaa turvottaa ja paino nousee. Se taas laittaa miettimään, mitä pistää suuhun ja tuleehan liikuttua tarpeeksi. Otin kesän ajaksi kuntosalikortin, koska lomalla ehtii paremmin käymään salilla. No pari-kolme kertaa viikossa on tullut käytyä. Olen aamuihminen, ja on ihanaa, kun päivän kuntoilut saa tehtyä heti aamusta. Kesäaamuissa ihan parasta on, kun lähtee kuntosalille heti kukonkiekaisun aikaan, saa tehdä treenin rauhassa ja palata takaisin kotiin jo siihen aikaan, kun muut lähtevät töihin. Kiireettöminä loma-aamuina käyn salilla myös infrapunasaunassa. Sitten voi loppupäivän tehdä mitä vaan - tai olla tekemättä mitään. Treeni tai varmaankin se sauna vie kyllä voimat niin hyvin, että niinä päivinä ei juuri muuta jaksakaan tehdä. Mutta lomalla se ei haittaa. Työpäivinä ei puhettakaan, että voisi heti aamusta käyttää kaikki energiat. Korkeintaan lyhyt kävelylenkki ennen töitä onnistuu.   

Eipä näy muita. Kesäaamuina saa tehdä kuntosalitreenin ihan rauhassa.

Kirjoittelin viimeksi myös kofeiinin vähentämisestä, joka aiheutti alkuun pääkipua iltapäivisin. Pahimpina päivinä piti keittää kupillinen kahvia, jossa puolet tavallista ja puolet kofeiinitonta kahvia. Vieroittumiseen meni pari viikkoa. Mitään mullistavaa muutosta olotilassa en ole vielä huomannut. Aivosumua tulee edelleen hetkittäin, ei kuitenkaan koko ajan. Mutta ahdistunutta oloa ei enää ole, ja verenpaine on laskenut muutaman pykälän. Väsynyt olen ollut, mutta luin, että sekin saattaa johtua kofeiinin lopettamisesta. Ostin lomareissuilta kaapit täyteen erilaisia kofeiinittomia kahveja, joten aion kyllä jatkaa kokeilua. Scandic-hotellin aamupalalla oli vaihtoehtona myös kofeiinitonta pikakahvia, mikä ilahdutti. En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota tarjontaan. 

Reissaamaankin on keretty. Juhannuksen vietimme perinteisesti Ukkohallan tutuissa maisemissa. Toisella lomaviikolla kävin lasten kanssa Tampereella lomailemassa. Teinien toiveiden mukaan ohjelmassa oli Särkänniemeä, shoppailua ja hyvää ruokaa. Kolmas reissu oli viikonloppumatka Ouluun, Kemiin ja Haaparantaan. Mukavaa vaihtelua päästä pois kotiympyröistä, ja viimeistään reissussa unohtuu työasiatkin. Reissaaminen tosin vaatii parin päivän palautumisen jälkeenpäin. 

Hyvä ruoka, parempi mieli. 

Reissussa on mukavaa kun ei tarvitse tehdä ruokaa. Kotona käydään aika harvoin ulkona syömässä, mutta reissussa on kiva päästä valmiiseen pöytään. Tampereella testattiin Marco Boulangerien lounaskahvila-konditorio, jota mainostetaan ranskalaisen ruokakulttuurin elämykseksi. Paikasta saa mm. herkullisia croissantteja ja lounasaikaan maukasta pastaa. Paikka on ilmeisen suosittu, sillä lounasta piti jonottaa miltei tunti, mutta odotus palkittiin. Testasimme myös Normal Cafen edulliset erikoiskahvit sekä rullajäätelön, ja uskalsimme ensimmäistä kertaa sushi-noutopöytään. 

Tampereen Tallipihalla voi ihastella kotieläimiä ihastuttavassa maalaismiljöössä keskellä kaupunkia. 

Nivelrikko vaivaa

Jalka on vihoitellut tänä kesänä kiitettävän paljon. Lonkan nivelrikko ei aina tykkää matkustamisesta, mutta niin kauan mennään kun edes jollain lailla pääsee. Junassa istuminen vaatii asennon vaihtamista tiuhaan. Kaupunkilomalla kävelyä tulee väistämättä paljon, ja sekään ei kintusta ole aina mukavaa. Omituinen tuo nivelrikkokipu. Välillä ei tunnu missään, ja välillä vihloo ja juilii niin julmatusti. Tuntuu kuin jalka lähtisi alta eikä kestä painoa, tai sitten joku tuikkii sukkapuikolla eri kohtiin jalassa. Lonkan lisäksi kipua on nykyään myös polvessa, nilkassa, reidessä ja sääressä. Oireet ovat vain vasemmassa jalassa, oikea on ihan normaali. Kipu ja sen varominen vetää kävelyasennon vääränlaiseksi, ja meno näyttää varmasti vaappumiselta. Alaselkä menee väkisellä notkolle, ja tämä taas heijastuu sitten selkään, joka sekin säännöllisin väliajoin jumittaa. Heti loman alkajaisiksi selän suoristaminen ei onnistunut, mutta se meni onneksi ohi voltarenilla, lämpöhoidoilla ja venyttelyillä parissa päivässä. Iltaisin on leposärkyä, mutta yöt olen saanut vielä nukkua, joten eipä taida olla vielä lääkäriin asiaa tämän vaivan kanssa. Sen verran kuitenkin on vaivannut, että pyysin päästä työterveyshuollon kautta fysioterapeutille, ja sain ihmetyksekseni ajan heti seuraavalle päivälle. 

Haastattelun, vääntelyjen ja kääntelyjen jälkeen sain kuulla faktat, jotka oikeastaan jo tiesinkin. Alaselkä on notkolla ja fyssarin mielestä selässä on skolioosi (ei ole koskaan lääkärin toimesta diagnosoitu). Vasemmalla puolella on lihasheikkoutta, kireyttä ja suppeammat liikeradat kuin oikealla. Fyssari laittoi vasempaan reiteen teippaukset ja kehotti hoitamaan kylmäpakkauksella, on kuulemma tulehdusta. Sain kuminauhajumppaohjeita lonkan ja polven vahvistamiseksi. Seuraavalla kerralla katsotaan venyttelyohjeita kireyden poistamiseksi ja jumppaohjeita keskivartalon treenaamiseen. Olin jo itsekin hoksannut, että selän ja vatsan alue on minun heikko lenkki, ja aloittanut keskivartalotreenit. Missiona kadottaa pömppis. 

Fyssari kuunteli juoksuhistoriaani ja mieltymystäni siihen, ja totesi ykskantaan, että lopetapa se nyt, jos meinaat vielä jotenkuten päästä liikkumaan lähitulevaisuudessa. Tilalle hän tarjosi suojuoksua ja vesijuoksua. Juoksumattokaan ei ole sopiva, mutta tilalle voi ottaa crosstrainerin. Suojuoksu ei ole tullut mieleenikään; kuulostaa hikiseltä, märältä, haisevalta ja itikkaiselta. Ainakaan heti ei tullut mieleen lähteä kokeilemaan, jätetään tämä vaihtoehto hautumaan. Juoksumatto sen sijaan vaihtui jo crosstraineriin, sen kanssa saatan ehkä tulla toimeen. Kyllä tämä tästä :) 

Loma loppuu, mutta kesää on vielä jäljellä. Nautitaan vielä kun voidaan.